Avioehto – se hyödyllisin paperi pahan päivän varalle

Avioliiton solmimisella on useita merkittäviä oikeusvaikutuksia puolisoiden keskinäisessä suhteessa. Avioliiton aikana kumpikin puoliso omistaa sen, mikä on hänen nimissään tai hän on hankkinut. Avioliiton solmiminen ei muuta sitä, mikä on omaa ja mikä toisen. Mutta on muistettava, että täysi avio-oikeus kaikkeen toisen puolison omaisuuteen syntyy avioliiton solmimishetkellä. Toisin sanoen, avioeron sattuessa omaisuus on lain mukaan jaettava puolisoiden kesken tasan, myös perintönä tai lahjana saatu omaisuus, ennen avioliittoa saatu omaisuus, yksin toisen yritystoiminnasta saatu omaisuus, jopa kuolinpesäosuudet.

Melko harvoin kansalaisten oikeustajuun mahtuu se, että toisella puolisolla todella on avio-oikeus myös sellaiseen toisen puolison omistamaan omaisuuteen, jonka eteen hän ei ole tehnyt mitään. Avio-oikeuden soveltamisella ei kuitenkaan ole rajoituksia: se ulottuu kaikkeen, mitä puolisot erikseen tai yhdessä omistavat. Avio-oikeuden perusteella avioliiton päättyessä varakkaampi puoliso maksaa toiselle tasinkoa sen verran, että kummallekin jää yhtä paljon omaisuutta. Ensin suoritetaan laskennallinen ositus (eli mitä kummankin puolison pitää saada, jotta omaisuus menee tasan) ja sen jälkeen reaalinen ositus (mitä tasingonmaksuvelvollinen tasinkona luovuttaa, jotta omaisuus menee tasan).

Mikä avioehto on?

Avioehtosopimuksella avio-oikeus voidaan sulkea pois joko kokonaan tai osittain. Avioehdolla voidaan sulkea pois esimerkiksi yritysomaisuus tai perintönä, testamentilla tai lahjana saatu tai saatava omaisuus toiselta puolisolta. Avioehto voi olla ns. molemminpuolinen, mikä tarkoittaa sitä, että molemmille suodaan samat oikeudet. Toispuoleisesta avioehdosta on kysymys silloin, kun vain toiselle puolisolle annetaan avio-oikeus toisen omaisuuteen, joko kokonaan tai vain tietyiltä osin. Oikeusjärjestelmämme sopimusvapaudesta johtuen aviopuolisot voivat melko vapaasti päättää siitä, miten haluavat omaisuutensa tulevan jaetuksi mahdollisen avioeron sattuessa.

Avio-oikeus toisen omaisuuteen ei tarkoita sitä, että puolet omasta omaisuudesta olisi annettava erossa pois, esim. 50% omissa nimissä olevasta kesämökistä. Usein ihmiset kuvittelevat, että kysymys on esinekohtaisesta jaosta. Näin ei ole, vaan osapuolella on aina oikeus suorittaa tasinko rahassa.

Miksi avioehto kannattaa tehdä?

Nykypäivänä monet ajattelevat, että itse ansaittu raha, oma perintö, lahjat jne kuuluvat itselle. Mikäli haluaa, että näin on myös avioeron jälkeen, on avioehto oltava. Vaikka osapuolet sinänsä voivat osittaa omaisuutensa kuten parhaaksi näkevät myös silloin, kun avioehtoa ei ole, noin 99% tapauksista vähemmän omistava puoliso tulee jossain vaiheessa esittämään ositusvaateen toista puolisoa kohtaan. Tällöin omaisuus on jaettava kuten aikaisemmin todettu, mikäli avioehtoa ei ole.

Avioehdon tekemistä voi siis vilpittömästi suositella sellaisissa tilanteissa, joissa jommalla kummalla puolisolla on esimerkiksi sellaista yritysomaisuutta, jota hän ei omista yksin. Sama koskee tilanteita, joissa toisella oli huomattavasti enemmän varallisuutta ennen avioliittoa, tai tulossa omaisuutta enemmän esimerkiksi perintönä. Tai huomattavasti parempi palkka. Ylipäätään tilanteissa, joissa puolisoiden yhteinen tahtotila on se, että toisen rahat ja omaisuus eivät ikäänkuin kuulu toiselle avioeron sattuessa, on avioehto suositeltavaa tehdä, kaiken varalta. Monesti erotilanteissa omat periaatteet tai toisen periaatteet joutuvat koetukselle ja silloin mikäli avioehtoa ei ole, jaetaan omaisuus avioliittolain pääsäännön mukaan jos jompikumpi näin vaatii.

Milloin avioehto on tehtävä?

Sääntö numero yksi kuuluu seuraavasti: avioehto on tehtävä ajoissa, kun välit ovat vielä hyvät. Avioehdon tekemistä ei pidä lykätä. Avioehtosopimus voidaan tehdä ennen avioliiton solmimista, mutta myös milloin tahansa sen aikana.

Usein käy niin, että ensin koohotetaan hääjärjestelyiden ympärillä, jolloin mielessä on lähinnä kaikki muut asiat paitsi avioehto. Sen jälkeen asia unohtuu, kun arki alkaa pyöriä ja tulee kaikenlaista muuta ja asiat ovat hyvin. Silloin avioehto usein jää tekemättä, ja katastrofi on käsillä myöhemmin kun ymmärretään, mikä merkitys sen puuttumisella on. Toista osapuolta ei voi pakottaa avioehdon tekemiseen, ja yleisesti ottaen melko moni ymmärtääkin tämänkaltaiseen ehdotukseen olla suostumatta, kun asia otetaan pöydälle 15 vuoden päästä naimisiinmenosta tilanteessa, jossa liitto vetelee viimeisiään.

Toisaalta kannattaa muistaa myös se, että aina avioehdon tekeminen ei ole omalta kannalta järkevää. Esimerkiksi tilanteessa, jossa toinen puoliso hoitaa 10 vuotta lapsia kotona käymättä tänä aikana töissä, voi kysyä mitä itselle jää, jos tulee avioero ja molemmat pitävät oman omaisuutensa.

Avioehtoon liittyy paljon sellaista, mitä ei haluta ajatella: ero, oma tai puolison kuolema, omien vanhempien kuolema. Joskus pelätään myös puolison reaktiota, koska joku voi ottaa avioehdosta puhumisen epäluottamuksen osoituksena. Tästä kaikesta huolimatta avioehto kannattaa hoitaa heti pois päiväjärjestyksestä ja muistaa se, että avioero on Suomessa hakemusasia, jota puoliso ei voi tehokkaasti vastustaa. Vaikka itse ”ei koskaan halua erota” toinen voi haluta joskus erota, niin käsittämättömältä kuin se voikin tuntua silloin kun on juuri menty naimisiin ja tämä asia pitäisi hoitaa.

Kuka voi tehdä avioehdon ja mitä mahdollinen riitely maksaa?

Avioehdon voi tietysti tehdä itsekin, vaikka ei omaisi mitään juridista koulutusta. Säästö on joitakin satasia per puoliso, perustapauksissa. Silloin ottaa riskin siitä, että on varmasti ymmärtänyt kaiken oikein, tullut ajatelleeksi kaikkia mahdollisia tilanteita ja että on muistanut avioehtosopimuksen olevan tiukan määrämuotoinen sopimus, jonka muotoseikkojen ohittaminen johtaa suoraan avioehdon pätemättömyyteen. Oliko kaikesta määrätty? Oliko keskenään ristiriitaisia sopimusehtoja? Mitä olikaan säädetty todistajien esteettömyydestä? Tajuttiinko sopimus päivätä? Muistettiinko kaikessa kiireessä vielä viedä avioehtosopimus rekisteröitäväksi maistraattiin? Jos sitä ei sieltä myöhemmin löydy, asian voi samantien unohtaa.

Mikäli itse avioehtosopimuksessa on jotain omituista, alkaa riitely siitä, onko se ylipäätään pätevä, ja tämän jälkeen haetaan pesänjakaja käräjäoikeudesta asiaa selvittämään, mitä seuraa toimitusosituksen toimittaminen, jota asianosaisilla on mahdollisuus moittia käräjäoikeudessa tavallisena riita-asiana ja mahdollisesti jatkaa prosessia hovioikeudessa. Korkein oikeuskin on ratkaissut vuosien saatossa useita ositusriitakysymyksiä. Pointti on siinä, että riitely ositusprosessissa tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin muutaman satasen säästö silloin, kun avioehdon voi antaa asianajajan tehtäväksi. Keskimäärin kulut riita-asiassa käräjäoikeudessa ovat tätä nykyä noin 10.000,00 euron luokkaa. Maksettavaksi häviäjälle tulevat vielä vastapuolen kulut. Kannattaa myös huomioida, että mikään oikeusturvavakuutus ei korvaa yhteiselämän päättämistä koskevia riitoja ja valtion kustantaman oikeusavun voi saada vain, jos on siihen taloudellisista syistä oikeutettu ja silloin yksityisen puolen avustaja ei tule kyseeseen.

Eli: avioehto kannattaa tehdä ajoissa ja sen tekeminen kannattaa antaa ammattilaisen hoidettavaksi.

Blogi

Rapsu on coton de tuléar-rotuinen herrasmies. Rapsu nimensä mukaisesti pitää tietysti rapsutuksista ja ihmisten läsnäolosta, minkä lisäksi hänen sydäntään lähellä ovat hitaat aamut, herkut, lahjapakettien avaaminen sekä lenkkeily hartaasti haistellen. Rapsu on varsin hurmaava ja kiltti karvakuono, jonka ainoana paheena toimivat toisinaan toistuvat sukkavarkaudet. Herkkua vastaan sukat on kuitenkin lähes poikkeuksetta mahdollista saada palautetuiksi.

Rapsu on joskus toimistolla. 

Kääpiöpinsereille ominaiseen tapaan Metku on vilkas ja touhukas kooho, jonka menossa ei juurikaan ole havaittavissa rauhoittumisen merkkejä siitä huolimatta, että Metku on jo 7-vuotias isäntä. Eli vähintään koirien keski-iässä. Metkulle tärkeintä elämässä on kaiken vartiointi: kotiväen lisäksi jakamatonta huomiota saavat muut koirat, naapurit, oravat, autot ja ohikulkijat. Erityisen mustasukkainen Metku on omistajastaan Meristä, jonka lähelle hän ei juuri muita päästä tai alkaa kovaääninen ulina. Toiseksi tärkein asia Metkulle on herkkuluut ja muut makupalat, joiden saamisen toivossa Metku on valmis tekemään kaikkensa. 

Metku esiintyy säännöllisesti ristikkolehtien kuvituksissa ja hän on veikeän luonteensa vuoksi suosittu hoitokoira. Metku ei vietä aikaansa toimistolla vilkkautensa vuoksi.

Olen toiminut toimistossamme lakimiesharjoittelijana vuoden 2023 alusta lähtien. Opiskelen Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa, jossa suoritan tällä hetkellä viimeisen vuoden maisteriopintojani. Toimistossamme tehtävänäni on avustaa juristejamme toimeksiantojen hoitamisessa ja kaikenlaisessa juridisessa selvitystyössä. Oikeudenaloista suosikkini on rikosoikeus, vaikkakin kiinnostusta riittää yli oikeudenalojen rajojen. 

(tuomioistuinharjoittelussa Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa 1.5.2025 – 30.4.2026)

Koulutus

Valmistun oikeustieteen maisteriksi Turun yliopistosta toukokuussa 2022. Suomen Asianajajaliiton järjestämän asianajajatutkinnon suoritin hyväksytysti kesäkuussa 2022. Sain luvan toimia oikeudenkäyntiavustajana elokuussa 2022. 

Osaaminen

Olen toiminut toimistomme lakimiesharjoittelijana vuoden 2021 alusta lähtien ja toukokuusta 2022 lähtien lakimiehenä. Opintojen ohella olen tehnyt harjoittelun Syyttäjälaitoksessa, toiminut tutkimusavustajana ja projektitutkijana Turun yliopistossa, työskennellyt Kelan muutoksenhakuturvalautakunnassa sekä tehnyt harjoittelun keskisuuressa asianajotoimistossa. Opiskelijavaihdossa olin Lundin yliopistossa Ruotsissa vuoden 2021 syyslukukauden.

Avustan päämiehiä niin rikos- kuin riita-asioiden oikeudenkäynneissä, kuulusteluissa sekä toimeksiannoissa oikeudenkäyntien ulkopuolella. Avustan myös toimistomme juristeja toimeksiantojen hoitamisessa ja juridisessa selvitystyössä. Vahvuuteni ovat hyvät kuuntelemistaitoni sekä sovitteleva, mutkaton ja työtä pelkäämätön asenteeni.

Työtehtävien lisäksi olen toiminut useissa eri luottamustehtävissä. Tällä hetkellä toimin Juristiliiton oikeuspoliittisen valiokunnan jäsenenä sekä Lakiladies ry:n puheenjohtajana.

Koulutus

Valmistuin Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta vuonna 2008. Suomen Asianajajaliiton jäseneksi minut on hyväksytty vuonna 2011. Tuomioistuinharjoitteluni suoritin Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa vuonna 2015, jolloin minulle myönnettiin varatuomarin arvo.

Osaaminen

Olen hoitanut tuomioistuinasioita avustajana vuodesta 2008 eli noin 17 vuoden ajan. Näihin vuosiin on mahtunut monipuolisesti erilaisia toimeksiantoja niiden kaikissa vaiheissaan – sekä tuomioistuimissa että niiden ulkopuolella. Asianajotyöni lisäksi olen tuomioistuinharjoittelussani toiminut käräjäoikeuden puheenjohtajana ja saanut näin arvokasta kokemusta siitä, miten asiat tuomioistuimessa ratkaistaan.

Eniten asianajokokemusta minulla on avioeroriitojen sekä lasten huoltoon, asumiseen, elatusapuun, tapaamisoikeuteen ja tapaamisoikeuden täytäntöönpanoon liittyvien riita-asioiden hoitamisesta. Vuosien kokemus perheoikeudesta on kehittänyt hyödyllistä tietotaitoa ja näkemystä niistä erityisistä kysymyksistä, joita lapsiasioissa on otettava huomioon. Olen hoitanut satoja yhteiselämän päättämiseen sekä perintöoikeuteen liittyviä toimeksiantoja eli avustanut päämiehiäni erilaisissa avioeroja, avoeroja, osituksia, perinnönjakoja ja perunkirjoituksia koskevissa asioissa. Toimin myös käräjäoikeuden määräämänä pesänjakajana ja pesänselvittäjänä. Tämän lisäksi minulla on merkittävä asianajokokemus erilaisten riita-asioiden sovittelumenettelyistä.

Toimeksiannot esimerkiksi työoikeuden, sopimusoikeuden ja vahingonkorvausoikeuden alalta ovat niin ikään olleet asianajotyössäni keskeisessä osassa. Perintälakimiehenä toimiessani hoidin paljon maksukyvyttömyysmenettelyjä ja velkomusasioita ja olen myös toiminut käräjäoikeuden määräämänä selvittäjänä yksityishenkilöiden velkajärjestelyissä. Rikosasiat kuuluvat lähes jokaisen asianajanan toimenkuvaan, myös minun ja avustan sekä vastaajia että asianomistajia oikeudenkäynneissä.

Sovintoratkaisuun pyrin aina, jos se suinkin on mahdollista ja asiakkaani edun mukaista. 

Vahvuuteni on kattava ja monipuolinen kokemus erilaisista asianajotehtävistä. Pidän yhteistyötä alalla toimivien asianajajien kanssa tärkeänä. Ratkaisukeskeisyys ja halu auttaa tavallisia ihmisiä heidän oikeudellisissa ongelmissaan on minulle työssäni tärkeintä.

Luottamustoiminani hoidan Suomen Asianajajaliiton valtuuskunnan jäsenen tehtäviä sekä Turun Asianajajayhdistyksen hallituksen jäsenen tehtäviä. Lisäksi toimin Suomen Pesäpalloliiton kurinpitopäällikkönä.

Asianajotoimisto Vuorio & Co Oy
asianajaja, varatuomari
10/2016 –

Asianajotoimisto Pontus Lindberg & Co Oy
asianajaja, varatuomari
03/2016 – 09/2016

Varsinais-Suomen käräjäoikeus
käräjänotaari
11/2014 – 10/2015

Asianajotoimisto Salo & Kivikoski Oy
asianajaja
11/2011 – 10/2014

Asianajotoimisto Hilkka Huiskala Oy
lakimies
04/2010 – 03/2011

Resolvium Group Oy
perintälakimies
09/2008 – 03/2010

Lakitoimisto PPG Oy
perintälakimies
04/2008 – 03/2010

Koulutus ja osaaminen

Olen oikeustieteen maisteriksi valmistunut toimiston uusi lakimies. Olen innoissani päästessäni syventymään päämiestemme juridisiin haasteisiin. Oikeudellisen avun tarjoaminen elämän eri vaiheissa on mielestäni merkityksellistä ja tärkeää.

Erityisesti minua kiinnostavat perhe- ja jäämistöoikeudelliset asiat. Tavoitteeni on kuitenkin kehittyä laaja-alaisesti ja minulta löytyykin osaamista myös riita-asioihin sekä kauppa- ja kilpailuoikeudellisiin teemoihin.

Vapaa-aikani kulutan urheillen ja erityisesti viihdyn lenkkipoluilla avopuolisoni kanssa

CV

Asianajotoimisto Vuorio & Co Oy
asianajaja, varatuomari
10/2016 –

Asianajotoimisto Pontus Lindberg & Co Oy
asianajaja, varatuomari
03/2016 – 09/2016

Varsinais-Suomen käräjäoikeus
käräjänotaari
11/2014 – 10/2015

Asianajotoimisto Salo & Kivikoski Oy
asianajaja
11/2011 – 10/2014

Asianajotoimisto Hilkka Huiskala Oy
lakimies
04/2010 – 03/2011

Resolvium Group Oy
perintälakimies
09/2008 – 03/2010

Lakitoimisto PPG Oy
perintälakimies
04/2008 – 03/2010