Vuoroasuminen tarkoittaa sitä, että erolapsi asuu kahdessa kodissa yhtä paljon. Usein puhutaan myös viikko-viikko -asumisesta. Juridisesti kysymys on kuitenkin sen vanhemman tapaamisoikeudesta, jonka luona lapsi ei ole kirjoilla – siitä huolimatta, että lapsi asuu kyseisen vanhemman luona puolet ajastaan. Se, kumman vanhemman luona vuoroasuja on kirjoilla, vaikuttaa yllättävän paljon lapsen ja hänen vanhempiensa asemaan sekä käytännön tasolla että erilaisissa viranomaisissa etuja ja palveluja määriteltäessä. Kannattaa miettiä myös tätä puolta lapsen asuinpaikkaa valitessa. Äkkipäiten voisi ajatella olevan yhdentekevää, kummassa päässä lapsi on kirjoilla koska asuminen kuitenkin menee tasan. Näin ei ole.
Vuoroasujien tarkkaa määrää ei tiedetä. Se johtuu siitä, että vuoroasumista ei tilastoida mitenkään. Kotikuntalain mukaan lapsella voi olla vain yksi virallinen kotipaikka, vaikka lapsi viettäisi puolet ajastaan toisessa kodissaan. Erolapsi siis juridisesti vain tapaa toista vanhempaa (eikä asu tämän luona) vaikka kyse on vuoroasumisesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen(THL) pääkaupunkiseudulla asuville 9 – luokkalaisille tekemän kyselyn perusteella on laskettu, että pelkästään pääkaupunkiseudulla on 14.000 vuoroasuvaa lasta. Koko Suomen mittakaavassa vuoroasuminen koskettaa kymmieniätuhansia perheitä. Vuoroasuminen on yleistynyt ja yleistyy edelleen. Tämän vuoksi olisikin toivottavaa, että myös ympäröivä maailma sopeutuisi vuoroasumiseen ja turhista epäkäytännöllisyyksistä päästäisiin eroon.
Se että lapsella ei voi olla kahta virallista kotia, aiheuttaa ongelmia ennen kaikkea byrokratian näkökulmasta. Lapsi voi esimerkiksi jäädä koulukyytiä vaille toisesta kodista, tai hänet voidaan käännyttää terveysasemalta pois, koska se sijaitsee lapsen toisen kodin läheisyydessä eikä virallisen osoitteen mukaisessa paikassa. Lapsen päivähoitopaikka ja koulupiiri määräytyvät sen mukaan, missä hän virallisesti asuu, samoin muut palvelut. Vanhempienkaan näkökulmasta tasapuolisuus ei toteudu, vaikka lapsi asuu kummankin luona yhtä paljon. Kelan lapsilisä maksetaan vain sille vanhemmalle, jonka luona lapsi on kirjoilla, ja vain hän voi saada Kelan yksinhuoltajakorotuksen, vaikka toisella vanhemmalla olisi täysin sama perhetilanne. Sen vanhemman taloudessa, jossa lapsi on virallisesti kirjoilla, lapsi myös otetaan huomioon ruokakunnan jäsenenä esimerkiksi asumistukea määriteltäessä. Sama koskee kaikkia tukia ja etuuksia, joissa lapsen asumisella on merkitystä. Toisen vanhemman taloudessa vuoroasuja on virallisesti vanhempaansa tapaava erolapsi, jota ei oteta yllä mainituissa tilanteissa mitenkään huomioon.
Vuoroasumisproblematiikkaan ollaan herätty valtakunnankin tasolla, kenties juuri yllä mainituista syistä, sillä oikeusministeriössä on tätä kirjoittaessa vireillä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lain uudistus. Uudistuksessa on paljon muitakin teemoja, mutta vuoroasuminen on yksi selvityksen kohde. Oikeusministeriön teettämään sähköiseen kyselyyn vastanneista suurin osa piti olennaisena asumista, huoltoa, elatusta ja sosiaalietuuksia koskevan normiston muuttamista kokonaisuudessaan sen periaatteen mukaiseksi, että tapaamisoikeuden sijasta lapsella on lähtökohtaisesti oikeus tosiasialliseen ja tehokkaaseen perhe-elämään molempien vanhempien kanssa eron jälkeen eli sitä, että lapsella voisi olla kaksi virallista kotia. Toisaalta kiinnitettiin myös huomiota siihen, että kahden päivähoito- tai koulupaikan malli saattaisi vaarantaa lapsen opetuksen jatkuvuuden sekä kaveripiiriin sopeutumisen. Monet toivoivat myös mahdollisuutta jakaa lapsilisä vanhempien välillä sen sijaan, että se maksetaan vain toisen vanhemman tilille.
Vielä on epäselvää, missä määrin pelkästään lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lain uudistamisella voidaan korjata vuoroasumiseen liittyviä ongelmakohtia. Myös muita lakeja jouduttaisiin tällöin uudistamaan. Saadaanko uudistukset käytännössä kaikilta osin toimiviksi ja lait yhtenäisiksi? Toivottavaa joka tapauksessa on, että yhdenkään lapsen vuoroasuminen kaadu byrokratiaan. Vaikka joitain ongelmia onkin, vaikuttaisi kuitenkin siltä, etteivät ne peitä alleen niitä etuja, mitä vuoroasuminen eroapselle ja hänen vanhemmilleen voi tuoda.