Lapsen asuminen ja lähivanhemmuus – mitkä perusteet ratkaisevat oikeudessa?

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaan lapsen asumista koskeva asia ratkaistaan ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti. Lapsen edun katsotaan toteutuvan parhaiten, kun ratkaisu vastaa hyvälle huollolle asetettuja tavoitteita. Näihin asioihin kuuluvat muun muassa lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin turvaaminen sekä lapsen hyvä hoito ja kasvatus.

Lapsen etu on laaja käsite, jota on yksittäistapauksessa haastavaa määritellä. Lapsen etu on myös asia, joka on huoltoriitaa ratkaisevan käräjätuomarin subjektiivinen näkemys. Lopulliseen ratkaisuun vaikuttaa useampi yksittäinen tekijä, joita voidaan painottaa eri tavoin riippuen siitä, miten käräjätuomari asian mieltää kokonaisuutena.

Oikeus molempiin vanhempiin nähdään lapsen tärkeimpänä oikeutena. Tämän vuoksi tuomioistuin tarkastelee ennen kaikkea sitä, kumpi vanhemmista kykenee tukemaan myönteistä suhdetta toiseen vanhempaan sekä muihin lapselle läheisiin ihmisiin.

Tasaväkisissä tilanteissa voidaan vedota myös vakiintuneisiin olosuhteisiin. Yleensä lapsen vakiintuneiden olosuhteiden ylläpitäminen katsotaan lapsen edun mukaiseksi ratkaisuksi ainakin silloin, kun asumisesta määrätään ensimmäistä kertaa eron jälkeen. Esimerkiksi tarha- tai koulupaikan, ystävyyssuhteiden ja harrastusten säilyminen voi olla merkittävämpi tekijä kuin se, kumman vanhemman luona lapsi asuu. Toisaalta vakiintuneidenkaan olosuhteiden säilyttäminen ei ole lapsen edun mukaista silloin, jos muut seikat puhuvat sen puolesta, että lapsen vakiintuneet olosuhteet tulisi muuttaa.

Lapsen ja vanhemman välinen suhde on merkittävä tekijä lähihuoltajuutta ratkaistaessa. Yhtenä perusteluna voidaankin käyttää lapsen omaa mielipidettä, joka tulee selvitetyksi ns. olosuhdeselvityksessä. Olosuhdeselvityksen tekevät sosiaaliviranomaiset käräjäoikeuden pyynnöstä. Toisaalta edes varttuneen lapsen mielipide ei ole ainoa ratkaiseva peruste. Jos kyse on aivan pienistä lapsista (0-3 vuotiaista) katsotaan usein, että ns. primäärivanhemmasta erottaminen ei ole lapsen edun mukaista. Ensisijaisena vanhempana näin pienten lasten kohdalla on toiminut usein äiti, mutta se voi tapauksesta riippuen olla myös isä.

Myös sillä on merkitystä, kumpi vanhempi on osallistunut aiemmin lapsen hoitamiseen. Vaikka toinen vanhempi ei olisi osallistunut lapsen hoitamiseen yhtä paljon kuin toinen vanhempi, tulee yksittäistapauksissa osaksi päätösharkintaa se, millainen merkitys tällaiselle seikalle tulee antaa, asumisratkaisu kun ulottuu aina tulevaisuuteen. Tämän vuoksi sille, kumpi ”on aina hoitanut kaiken” tulee antaa rajallinen merkitys ainakin niissä tapauksissa, joissa toinenkin vanhempi katsotaan sinänsä kykeneväksi hoitamaan samat asiat tulevaisuudessa.

Asumiseen liittyvissä kysymyksissä kiinnitetään vielä erityistä huomiota siihen, että lapsella on turvallinen kasvuympäristö. Esimerkiksi vanhempi, jonka on osoitettu tekevän seksuaalista väkivaltaa tai muuta väkivaltaa lapselle, toiselle vanhemmalle tai muulle henkilölle, katsotaan yleensä olevan soveltumaton lähivanhemmaksi. Pelkkä väite toisen vanhemman väkivaltaisesta käyttäytymisestä ei ole riittäävää, jotta asumisratkaisua voitaisiin perustella suuntaan tai toiseen tällä perusteella.

Myös vakavat mielenterveysongelmat ja päihdeongelmat saattavat olla este lähivanhemmuudelle. Kaikki mielenterveyden häiriöt, kuten erosta johtuva masennus, eivät kuitenkaan tee vanhempaa kykenemättömäksi lähihuoltajaksi. Jos molemmilla vanhemmilla on edellä mainittuja ongelmia, ratkaisevaa on ongelmien laatu ja se, kumpi on hakenut tai valmis hakemaan apua ongelmiinsa.

Sen sijaan vanhemman sukupuolelle, korkealle koulutustasolle, yhteiskunnalliselle asemalle tai muulle itse vanhemmuudesta erilliselle seikalle ei tule antaa mitään merkitystä asumisesta määrättäessä.

Yllä olevasta tulee tehdä se johtopäätös, että asumisratkaisu ei ratkea yhden tai kahden seikan perusteella. Lopputulos riippuu siitä, millainen kokonaisuus asiasta muotoutuu ja miten asiaa ratkaiseva käräjätuomari lapsen edun toteutumisen arvioi. Huoltoriidoissa on tyypillistä se, että täysin saman tapauksen voi periaatteessa kaksi eri käräjätuomaria ratkaista kahdella eri tavalla varsinkin, jos kyse on keskenään tasavahvoista vanhemmista ja jolloin eroavaisuuksia joudutaan hakemalla hakemaan. Tämän vuoksi erityisesti huoltoriidoissa sopimisen tärkeys korostuu. Se on ennen kaikkea lapsen etu.

Blogi

Rapsu on coton de tuléar-rotuinen herrasmies. Rapsu nimensä mukaisesti pitää tietysti rapsutuksista ja ihmisten läsnäolosta, minkä lisäksi hänen sydäntään lähellä ovat hitaat aamut, herkut, lahjapakettien avaaminen sekä lenkkeily hartaasti haistellen. Rapsu on varsin hurmaava ja kiltti karvakuono, jonka ainoana paheena toimivat toisinaan toistuvat sukkavarkaudet. Herkkua vastaan sukat on kuitenkin lähes poikkeuksetta mahdollista saada palautetuiksi.

Rapsu on joskus toimistolla. 

Kääpiöpinsereille ominaiseen tapaan Metku on vilkas ja touhukas kooho, jonka menossa ei juurikaan ole havaittavissa rauhoittumisen merkkejä siitä huolimatta, että Metku on jo 7-vuotias isäntä. Eli vähintään koirien keski-iässä. Metkulle tärkeintä elämässä on kaiken vartiointi: kotiväen lisäksi jakamatonta huomiota saavat muut koirat, naapurit, oravat, autot ja ohikulkijat. Erityisen mustasukkainen Metku on omistajastaan Meristä, jonka lähelle hän ei juuri muita päästä tai alkaa kovaääninen ulina. Toiseksi tärkein asia Metkulle on herkkuluut ja muut makupalat, joiden saamisen toivossa Metku on valmis tekemään kaikkensa. 

Metku esiintyy säännöllisesti ristikkolehtien kuvituksissa ja hän on veikeän luonteensa vuoksi suosittu hoitokoira. Metku ei vietä aikaansa toimistolla vilkkautensa vuoksi.

Olen toiminut toimistossamme lakimiesharjoittelijana vuoden 2023 alusta lähtien. Opiskelen Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa, jossa suoritan tällä hetkellä viimeisen vuoden maisteriopintojani. Toimistossamme tehtävänäni on avustaa juristejamme toimeksiantojen hoitamisessa ja kaikenlaisessa juridisessa selvitystyössä. Oikeudenaloista suosikkini on rikosoikeus, vaikkakin kiinnostusta riittää yli oikeudenalojen rajojen. 

(tuomioistuinharjoittelussa Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa 1.5.2025 – 30.4.2026)

Koulutus

Valmistun oikeustieteen maisteriksi Turun yliopistosta toukokuussa 2022. Suomen Asianajajaliiton järjestämän asianajajatutkinnon suoritin hyväksytysti kesäkuussa 2022. Sain luvan toimia oikeudenkäyntiavustajana elokuussa 2022. 

Osaaminen

Olen toiminut toimistomme lakimiesharjoittelijana vuoden 2021 alusta lähtien ja toukokuusta 2022 lähtien lakimiehenä. Opintojen ohella olen tehnyt harjoittelun Syyttäjälaitoksessa, toiminut tutkimusavustajana ja projektitutkijana Turun yliopistossa, työskennellyt Kelan muutoksenhakuturvalautakunnassa sekä tehnyt harjoittelun keskisuuressa asianajotoimistossa. Opiskelijavaihdossa olin Lundin yliopistossa Ruotsissa vuoden 2021 syyslukukauden.

Avustan päämiehiä niin rikos- kuin riita-asioiden oikeudenkäynneissä, kuulusteluissa sekä toimeksiannoissa oikeudenkäyntien ulkopuolella. Avustan myös toimistomme juristeja toimeksiantojen hoitamisessa ja juridisessa selvitystyössä. Vahvuuteni ovat hyvät kuuntelemistaitoni sekä sovitteleva, mutkaton ja työtä pelkäämätön asenteeni.

Työtehtävien lisäksi olen toiminut useissa eri luottamustehtävissä. Tällä hetkellä toimin Juristiliiton oikeuspoliittisen valiokunnan jäsenenä sekä Lakiladies ry:n puheenjohtajana.

Koulutus

Valmistuin Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta vuonna 2008. Suomen Asianajajaliiton jäseneksi minut on hyväksytty vuonna 2011. Tuomioistuinharjoitteluni suoritin Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa vuonna 2015, jolloin minulle myönnettiin varatuomarin arvo.

Osaaminen

Olen hoitanut tuomioistuinasioita avustajana vuodesta 2008 eli noin 17 vuoden ajan. Näihin vuosiin on mahtunut monipuolisesti erilaisia toimeksiantoja niiden kaikissa vaiheissaan – sekä tuomioistuimissa että niiden ulkopuolella. Asianajotyöni lisäksi olen tuomioistuinharjoittelussani toiminut käräjäoikeuden puheenjohtajana ja saanut näin arvokasta kokemusta siitä, miten asiat tuomioistuimessa ratkaistaan.

Eniten asianajokokemusta minulla on avioeroriitojen sekä lasten huoltoon, asumiseen, elatusapuun, tapaamisoikeuteen ja tapaamisoikeuden täytäntöönpanoon liittyvien riita-asioiden hoitamisesta. Vuosien kokemus perheoikeudesta on kehittänyt hyödyllistä tietotaitoa ja näkemystä niistä erityisistä kysymyksistä, joita lapsiasioissa on otettava huomioon. Olen hoitanut satoja yhteiselämän päättämiseen sekä perintöoikeuteen liittyviä toimeksiantoja eli avustanut päämiehiäni erilaisissa avioeroja, avoeroja, osituksia, perinnönjakoja ja perunkirjoituksia koskevissa asioissa. Toimin myös käräjäoikeuden määräämänä pesänjakajana ja pesänselvittäjänä. Tämän lisäksi minulla on merkittävä asianajokokemus erilaisten riita-asioiden sovittelumenettelyistä.

Toimeksiannot esimerkiksi työoikeuden, sopimusoikeuden ja vahingonkorvausoikeuden alalta ovat niin ikään olleet asianajotyössäni keskeisessä osassa. Perintälakimiehenä toimiessani hoidin paljon maksukyvyttömyysmenettelyjä ja velkomusasioita ja olen myös toiminut käräjäoikeuden määräämänä selvittäjänä yksityishenkilöiden velkajärjestelyissä. Rikosasiat kuuluvat lähes jokaisen asianajanan toimenkuvaan, myös minun ja avustan sekä vastaajia että asianomistajia oikeudenkäynneissä.

Sovintoratkaisuun pyrin aina, jos se suinkin on mahdollista ja asiakkaani edun mukaista. 

Vahvuuteni on kattava ja monipuolinen kokemus erilaisista asianajotehtävistä. Pidän yhteistyötä alalla toimivien asianajajien kanssa tärkeänä. Ratkaisukeskeisyys ja halu auttaa tavallisia ihmisiä heidän oikeudellisissa ongelmissaan on minulle työssäni tärkeintä.

Luottamustoiminani hoidan Suomen Asianajajaliiton valtuuskunnan jäsenen tehtäviä sekä Turun Asianajajayhdistyksen hallituksen jäsenen tehtäviä. Lisäksi toimin Suomen Pesäpalloliiton kurinpitopäällikkönä.

Asianajotoimisto Vuorio & Co Oy
asianajaja, varatuomari
10/2016 –

Asianajotoimisto Pontus Lindberg & Co Oy
asianajaja, varatuomari
03/2016 – 09/2016

Varsinais-Suomen käräjäoikeus
käräjänotaari
11/2014 – 10/2015

Asianajotoimisto Salo & Kivikoski Oy
asianajaja
11/2011 – 10/2014

Asianajotoimisto Hilkka Huiskala Oy
lakimies
04/2010 – 03/2011

Resolvium Group Oy
perintälakimies
09/2008 – 03/2010

Lakitoimisto PPG Oy
perintälakimies
04/2008 – 03/2010

Koulutus ja osaaminen

Olen oikeustieteen maisteriksi valmistunut toimiston uusi lakimies. Olen innoissani päästessäni syventymään päämiestemme juridisiin haasteisiin. Oikeudellisen avun tarjoaminen elämän eri vaiheissa on mielestäni merkityksellistä ja tärkeää.

Erityisesti minua kiinnostavat perhe- ja jäämistöoikeudelliset asiat. Tavoitteeni on kuitenkin kehittyä laaja-alaisesti ja minulta löytyykin osaamista myös riita-asioihin sekä kauppa- ja kilpailuoikeudellisiin teemoihin.

Vapaa-aikani kulutan urheillen ja erityisesti viihdyn lenkkipoluilla avopuolisoni kanssa

CV

Asianajotoimisto Vuorio & Co Oy
asianajaja, varatuomari
10/2016 –

Asianajotoimisto Pontus Lindberg & Co Oy
asianajaja, varatuomari
03/2016 – 09/2016

Varsinais-Suomen käräjäoikeus
käräjänotaari
11/2014 – 10/2015

Asianajotoimisto Salo & Kivikoski Oy
asianajaja
11/2011 – 10/2014

Asianajotoimisto Hilkka Huiskala Oy
lakimies
04/2010 – 03/2011

Resolvium Group Oy
perintälakimies
09/2008 – 03/2010

Lakitoimisto PPG Oy
perintälakimies
04/2008 – 03/2010