RIKOSPROSESSIN KULKU
Rikosprosessi on monivaiheinen oikeudellinen menettely. Alla käydään läpi rikosprosessin kulkua vaihe vaiheelta. Kaikki lakimiehemme avustavat esitutkinnassa ja oikeudenkäyntivaiheessa sekä rikoksen uhreja että rikoksesta epäiltyjä. Mikäli tarvitset apua rikosasiasi hoidossa, autamme mielellämme. Voit varata ajan maksuttomaan konsultointiin puhelimitse tai internetsivujemme ajanvarauskalenterin kautta.
1. Rikosilmoituksen tekeminen
Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, ota yhteyttä poliisiin mahdollisimman pian. Mitä nopeammin rikosilmoitus tehdään, sitä helpompaa poliisin on tutkia tapahtunutta. Rikosilmoituksen voi tehdä menemällä paikan päälle mille tahansa poliisiasemalle, sähköisesti internetissä tai puhelimitse. Rikosilmoitukseen poliisi kirjaa asianosaisten ja todistajien henkilötiedot sekä tapahtumien kulun mahdollisimman tarkasti.
2. Esitutkinta
Silloin, kun on syytä epäillä rikoksen tapahtuneen, poliisi aloittaa esitutkinnan. Esitutkinnan tarkoituksena on selvittää, mitä on tapahtunut, ketkä ovat asiassa osapuolina ja mitä vahinkoa rikoksesta on aiheutunut. Esitutkinnassa kuullaan rikoksen uhria, rikoksesta epäiltyä sekä mahdollisia todistajia. Jos kyse on lievästä rikoksesta, esimerkiksi lievästä pahoinpitelystä, ja uhri suostuu sakkomenettelyyn, poliisi voi antaa rikoksesta epäillylle sakon. Tietyissä tapauksissa esitutkintaa voidaan myös rajoittaa, esimerkiksi silloin jos asia on vähäinen tai kyse ei ole ollenkaan mistään rikoksesta. Tämä tarkoittaa sitä että asia ei etene syyttäjälle eikä asiaa käsitellä oikeudessa. Muissa tapauksissa poliisi lähettää syyttäjälle esitutkintapöytäkirjan sen valmistuttua.
3. Syyteharkinta
Syyttäjän tehtävänä on esitutkinnassa hankitun selvityksen perusteella harkita, nostaako hän syytteen epäiltyä vastaan eli viedäänkö rikosasia tuomioistuimen käsiteltäväksi. Syytekynnys ylittyy, jos on olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi. Tällöin syyttäjä laatii asiassa haastehakemuksen, jossa kuvataan, mitä rikosta syyte koskee, ja toimittaa asiakirjat eteenpäin tuomioistuimelle.
Mikäli rikoksesta ei esimerkiksi ole riittävästi näyttöä, asiassa on tehty sovinto osapuolten välillä tai rikos on vähäinen, syyttäjä voi jättää syytteen nostamatta. Tällaisissa tilanteissa asianomistaja voi nostaa itse syytteen rikoksesta ja saada asian siten tuomioistuimen käsiteltäväksi.
4. Oikeudenkäynti
Rikosasia käsitellään käräjäoikeudessa joko suullisessa oikeudenkäynnissä tai kirjallisessa menettelyssä. Suulliseen oikeudenkäyntiin kutsutaan yleensä kaikki asianosaiset, joita ovat asianomistajana oleva uhri, syyttäjä virkansa puolesta ja syytetty. Lisäksi oikeudenkäyntiin kutsutaan mahdolliset todistajat. Aina asianosaisten ei ole välttämätöntä saapua paikan päälle. Käräjäoikeuden lähettämästä kutsusta ilmenee, edellytetäänkö uhrilta tai syytetyltä henkilökohtaista läsnäoloa istunnossa. Suullisessa oikeudenkäynnissä luetaan syyte, johon vastaajalla on mahdollisuus vastata. Niin ikään istunnon aikana kuullaan asianomistaja ja tämän vaatimukset sekä mahdollisten todistajien kertomukset.
Jos kyseessä on lievä tai tavallinen rikos, se voidaan käsitellä käräjäoikeudessa kirjallisesti. Kirjallisessa menettelyssä, kirjallisen aineiston perusteella, voidaan käsitellä esimerkiksi liikennerikoksia, varkauksia ja pahoinpitelyjä. Jotta rikosasia voidaan käsitellä kirjallisessa menettelyssä ilman suullista oikeudenkäyntiä, edellytetään, että syytetty on tunnustanut teon ja antanut suostumuksensa kirjalliseen menettelyyn. Niin ikään rikoksen uhrilta edellytetään joko suostumusta asian käsittelyyn kirjallisessa menettelyssä tai uhrin esitutkinnassa antamaa ilmoitusta siitä, ettei hänellä ole asiassa vaatimuksia.
5. Tuomio
Suullisessa oikeudenkäynnissä käräjäoikeus joko julistaa tuomion heti istunnon jälkeen tai vaihtoehtoisesti ilmoittaa, milloin tuomio asiassa annetaan. Mikäli asia ratkaistaan kirjallisessa menettelyssä, käräjäoikeus lähettää tuomion jutun asianosaisille.
Käräjäoikeuden tuomiosta on mahdollista valittaa hovioikeuteen. Jotta valitusasia otetaan hovioikeuden käsittelyyn, edellytetään kuitenkin pääsääntöisesti hovioikeuden myöntämää jatkokäsittelylupaa.
Tuomioon tyytymättömän on ilmoitettava tyytymättömyytensä käräjäoikeuteen viikon kuluessa tuomion antamisesta. Varsinainen valituskirjelmä on toimitettava käräjäoikeudelle 30 päivän kuluessa tuomion antamisesta.