STM:n selvitys vaativista erotilanteista lapsen edun näkökulmasta valmistui – millaisia muutoksia nykyiseen järjestelmään ehdotettiin?

Vanhempien erotilanteessa lapset eivät ole juridisessa asemassa, mutta vanhempien ero koskettaa Suomessa vuosittain arviolta 30 000 lasta. Hyvät ja turvalliset suhteet molempiin vanhempiin ja kumpaankin sukuun voivat säilyä, jos vanhemmat pystyvät yhteistoimintaan. Osa vanhemmista, tutkimuksista riippuen 10–20 %, ei parin vuoden jälkeenkään kykene yhteistyöhön toistensa kanssa ja toimivaan eron jälkeiseen vanhemmuuteen.

Tämän vuoden maaliskuun alussa julkaistiin sosiaali- ja terveysministeriön selvitys vaativista erotilanteista ja palvelujärjestelmästä (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2025:12). Selvityksen tarkoituksena on ollut koota tietoa muun muassa siitä, millaisia tekijöitä vaativiin eroihin liittyy ja millä toimilla järjestelmää ja sääntelyä voitaisiin kehittää, jotta lapsen asema parantuisi vaikeissa erotilanteissa. Selvityksessä kartoitetaan vanhempien eron jälkeisten ja erillään asumisen haasteiden ilmenemismuotoja, mukaan lukien psyykkistä väkivaltaa, pakottavaa kontrollia, vieraannuttamista, eronjälkeistä häirintää sekä taloudelliseen toimeentuloon vaikuttavia haasteita. Tässä blogikirjoituksessa nostetaan esiin muutamia ehdotuksia, joita selvityksessä on ehdotettu.

Perhetuomioistuinten perustaminen ja tuomareiden erikoistuminen

Joillakin alueilla perheoikeudelliset asiat on jo keskitetty tiettyjen tuomarien hoidettavaksi, mutta kaikkialla näin ei toimita. Alueellisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta nykytilanne on kestämätön. Tuomarit itse ja muut ammattilaiset näkevät tärkeänä selvityksessä vahvistaa tuomarien ymmärrystä väkivallan eri muodoista sekä eron ja väkivallan traumatisoivista vaikutuksista lapseen.

Perhetuomioistuimet nähdään selvityksessä kuultujen tahojen keskuudessa parhaana keinona saada aikaan muutosta nykytilanteeseen. Perhetuomioistuimissa olisi selvityksen vastaajien arvion mukaan mahdollista käsitellä keskitetysti huolto-, tapaamis- ja elatusriidat sekä samanaikaiset lapsen asiassa vireillä olevat muut prosessit, kuten lastensuojeluasiat ja rikosprosessit. Huoltoriitojen monimutkaisuuden vuoksi suurin osa vastaajista katsoo, että juristin on vaikea arvioida vanhempien ja lasten ongelmien kaikkia näkökohtia. Siksi oikeuden kokoonpanoon voisi kuulua myös asiantuntijajäseniä, esimerkiksi lapsiasioihin perehtyneitä psykologeja.

Selvityksen mukaan perhetuomioistuimet vahvistaisivat lapsen oikeusturvaa, lapsen edun mukaista päätöksentekoa sekä vähentäisivät toistuvia ja päällekkäisiä oikeusprosesseja. Erikoistunut oikeudellinen yksikkö vähentäisi myös tuomareiden vaihtuvuutta perheoikeudellisten asioiden käsittelyssä ja varmistaisi, että tapauksia käsittelisivät näihin asioihin perehtyneet ja koulutetut tuomarit sekä asian­tuntijat.

Prosessin nopeuttaminen, todistelun rajaaminen ja lapsiriitakierteiden katkaiseminen

Selvityksessä nousi esille myös tarve lisätä keinoja, joilla voidaan nopeuttaa prosesseja sekä estää samanaikaiset ja toistuvat oikeusprosessit. Tuomareilla tulisi olla enemmän keinovalikoimia negatiivisen lapsiriitakierteen katkaisemiseksi. Tuomareilla pitäisi vastaajien mielestä olla laajemmat mahdollisuudet jättää tutkimatta turhia hakemuksia.

Jos riidat kestävät pitkään eivätkä oikeusprosessit etene, lapsen tilannetta ei saada vakautettua ja huoltoriidat voivat jatkua vuodesta toiseen. Asianosainen saattaa käyttää toistuvien oikeusprosessien vireillelaittoa väkivallan välineenä. Samalla oikeuslaitos kuormittuu kohtuuttomasti. Tilanne merkitsee myös sitä, että oikeusprosessien ollessa kesken myös muut prosessit venyvät.

Yhtenä keinona prosessien nopeuttamiseksi selvityksessä ehdotetaan, että olosuhdeselvitysten määräaika tulisi olla maksimissaan neljä kuukautta. Lisäksi sosiaalihuollon tulee tuomioistuimen pyynnöstä tehdä nopealla aikataululla suppeampia selvityksiä rajattuihin asiakokonaisuuksiin, jos tuomioistuin tarvitsee selvitystä vain tietystä riitaisuutta aiheuttavasta asiasta.

Nykyisin asianosaiset ja heidän edustajansa toimittavat asiakastietojen kirjaamisia erittäin laajasti omien näkemysten tueksi tuomioistuimille. Ratkaisuksi selvityksessä ehdotetaan, että lähtökohtaisesti asiakaskirjauksia ei voitaisi enää käyttää kirjallisena todisteluna. Sen sijaan jatkossa tuomioistuimet pyytäisivät sosiaali- ja terveydenhuollolta asiantuntijalausunnon tuomioistuinkäsittelyä varten ja vain lausunnot voisivat jatkossa toimia kirjallisena todisteluna.

Rikoslakiin lapsirauharikos

Ruotsissa otettiin 1. heinäkuuta 2021 käyttöön erityinen lapsirauharikos (Barnafridsbrott). Samankaltainen kriminalisointi Suomessa tarkoittaisi, että lapsen altistaminen lähisuhdeväkivalta- ja seksuaalirikosten todistajaksi olisi rikos. Laki tunnistaisi lapsen uhriksi tilanteissa, joissa hän joutuu todistamaan perheväkivaltaa. Altistuminen tarkoittaa lähisuhdeväkivaltarikoksen näkemistä, kuulemista tai läsnäoloa tilanteessa. Uusien rangaistussäännösten myötä väkivaltaa todistamaan joutuneet lapset katsottaisiin asianomistajiksi ja he saisivat vahvemman rikosoikeudellisen suojan.

Huoltajuuden rajaaminen ja tapaamisoikeudesta luopuminen erityistilanteissa

Nykytilanteessa huoltaja pystyy estämään lapsen avun saamisen vaativissa erotilanteissa. Nykyinen lapsen­ huoltolain 5 § edellyttää pääsääntöisesti, että huoltajat päättävät yhdessä lasta koskevista asioista. Lainsäädännössä ei ole riittävän selvästi säädetty siitä, milloin riittää vain toisen huoltajan suostumus.

Selvityksessä ehdotetaan, että huoltajuutta ja tapaamisoikeuksia rajoitetaan ja tapaamisista luopumista harkitaan silloin, kun se on perusteltua lapsen suojelemiseksi ja traumatisoitumisen ehkäisemiseksi. Lisäksi ulosottomiesten toteuttamista lasten tapaamisten täytäntöönpanoista luovuttaisiin. Tapaamisten täytäntöönpanoon tulee löytää uusia, lapsiystävällisempiä keinoja. Tapaamispaikkapalvelua tuottaville tahoille varmistetaan riittävä tiedonsaanti tapaamisen valvonnan perusteista sekä vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmiin tai väkivaltaisuuteen liittyvistä seikoista.

Lapselle ulkopuolinen edunvalvoja

Selvityksessä katsotaan, että lapsi tarvitsisi puolueettoman aikuisen kertomaan prosessin eri vaiheista ja päätöksen­ teosta sekä tukemaan lapsen äänen kuulumista ja näkemysten esiin

tuomista. Edunvalvojan tehtävä on myös varmistaa, että lapsi saa tarvitsemansa hoito- ja tukipalvelut. Edunvalvojan määrääminen kategorisesti kaikkiin huoltoriitoihin ei silti olisi perusteltua.

Oikeudellisten avustajan tärkeä rooli lapsiriidoissa

Oikeudellisten avustajilla on mahdollisuus vaikuttaa vanhempien riidan lopputulokseen. Avustajilla on keskeinen rooli löytää lapsen edun mukainen ja käytännöllinen ratkaisu. Avustajan keskeinen velvollisuus on pyrkiä kartoittamaan sovinnollisen ratkaisun mahdollisuus. Toisaalta aina sovinto ei ole mahdollinen. Myös yksi tärkeimmistä asianajajan toimintaa ohjaavista perusarvoista on lojaalisuus asiakkaalleen. Asianajaja on velvollinen lakia ja hyvää asianajotapaa noudattaen parhaan kykynsä mukaan valvomaan asiakkaansa etua ja oikeutta.

Lapsiasian vieminen käräjäoikeuteen ilman perusteita ei koskaan ole lapsen etu ja johtaa tarpeettomiin riitaisuuksiin. Vaativan huoltoriidan hyvä hoitaminen edellyttää, että avustaja tuntee huoltoriitaan liittyvät prosessit ja lainsäädännön, ja että hänellä on kokemusta lapsiasioiden hoitamisesta.

Ole rohkeasti yhteydessä toimistoomme, mikäli tarvitset apua haastavassa erotilanteessa.

Blogi

Rapsu on coton de tuléar-rotuinen herrasmies. Rapsu nimensä mukaisesti pitää tietysti rapsutuksista ja ihmisten läsnäolosta, minkä lisäksi hänen sydäntään lähellä ovat hitaat aamut, herkut, lahjapakettien avaaminen sekä lenkkeily hartaasti haistellen. Rapsu on varsin hurmaava ja kiltti karvakuono, jonka ainoana paheena toimivat toisinaan toistuvat sukkavarkaudet. Herkkua vastaan sukat on kuitenkin lähes poikkeuksetta mahdollista saada palautetuiksi.

Rapsu on joskus toimistolla. 

Kääpiöpinsereille ominaiseen tapaan Metku on vilkas ja touhukas kooho, jonka menossa ei juurikaan ole havaittavissa rauhoittumisen merkkejä siitä huolimatta, että Metku on jo 8-vuotias isäntä. Eli vähintään koirien keski-iässä. Metkulle tärkeintä elämässä on kaiken vartiointi: kotiväen lisäksi jakamatonta huomiota saavat muut koirat, naapurit, oravat, autot ja ohikulkijat. Erityisen mustasukkainen Metku on omistajastaan Meristä, jonka lähelle hän ei juuri muita päästä tai alkaa kovaääninen ulina. Toiseksi tärkein asia Metkulle on herkkuluut ja muut makupalat, joiden saamisen toivossa Metku on valmis tekemään kaikkensa. 

Metku esiintyy säännöllisesti ristikkolehtien kuvituksissa ja hän on veikeän luonteensa vuoksi suosittu hoitokoira. Metku ei vietä aikaansa toimistolla vilkkautensa vuoksi.

Olen toiminut toimistossamme lakimiesharjoittelijana vuoden 2023 alusta lähtien. Opiskelen Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa, jossa suoritan tällä hetkellä viimeisen vuoden maisteriopintojani. Toimistossamme tehtävänäni on avustaa juristejamme toimeksiantojen hoitamisessa ja kaikenlaisessa juridisessa selvitystyössä. Oikeudenaloista suosikkini on rikosoikeus, vaikkakin kiinnostusta riittää yli oikeudenalojen rajojen. 

(tuomioistuinharjoittelussa Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa 1.5.2025 – 30.4.2026)

Koulutus

Valmistun oikeustieteen maisteriksi Turun yliopistosta toukokuussa 2022. Suomen Asianajajaliiton järjestämän asianajajatutkinnon suoritin hyväksytysti kesäkuussa 2022. Sain luvan toimia oikeudenkäyntiavustajana elokuussa 2022. 

Osaaminen

Olen toiminut toimistomme lakimiesharjoittelijana vuoden 2021 alusta lähtien ja toukokuusta 2022 lähtien lakimiehenä. Opintojen ohella olen tehnyt harjoittelun Syyttäjälaitoksessa, toiminut tutkimusavustajana ja projektitutkijana Turun yliopistossa, työskennellyt Kelan muutoksenhakuturvalautakunnassa sekä tehnyt harjoittelun keskisuuressa asianajotoimistossa. Opiskelijavaihdossa olin Lundin yliopistossa Ruotsissa vuoden 2021 syyslukukauden.

Avustan päämiehiä niin rikos- kuin riita-asioiden oikeudenkäynneissä, kuulusteluissa sekä toimeksiannoissa oikeudenkäyntien ulkopuolella. Avustan myös toimistomme juristeja toimeksiantojen hoitamisessa ja juridisessa selvitystyössä. Vahvuuteni ovat hyvät kuuntelemistaitoni sekä sovitteleva, mutkaton ja työtä pelkäämätön asenteeni.

Työtehtävien lisäksi olen toiminut useissa eri luottamustehtävissä. Tällä hetkellä toimin Juristiliiton oikeuspoliittisen valiokunnan jäsenenä sekä Lakiladies ry:n puheenjohtajana.

Koulutus

Valmistuin Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta vuonna 2008. Suomen Asianajajaliiton jäseneksi minut on hyväksytty vuonna 2011. Tuomioistuinharjoitteluni suoritin Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa vuonna 2015, jolloin minulle myönnettiin varatuomarin arvo.

Osaaminen

Olen hoitanut tuomioistuinasioita avustajana vuodesta 2008 eli noin 17 vuoden ajan. Näihin vuosiin on mahtunut monipuolisesti erilaisia toimeksiantoja niiden kaikissa vaiheissaan – sekä tuomioistuimissa että niiden ulkopuolella. Asianajotyöni lisäksi olen tuomioistuinharjoittelussani toiminut käräjäoikeuden puheenjohtajana ja saanut näin arvokasta kokemusta siitä, miten asiat tuomioistuimessa ratkaistaan.

Eniten asianajokokemusta minulla on avioeroriitojen sekä lasten huoltoon, asumiseen, elatusapuun, tapaamisoikeuteen ja tapaamisoikeuden täytäntöönpanoon liittyvien riita-asioiden hoitamisesta. Vuosien kokemus perheoikeudesta on kehittänyt hyödyllistä tietotaitoa ja näkemystä niistä erityisistä kysymyksistä, joita lapsiasioissa on otettava huomioon. Olen hoitanut satoja yhteiselämän päättämiseen sekä perintöoikeuteen liittyviä toimeksiantoja eli avustanut päämiehiäni erilaisissa avioeroja, avoeroja, osituksia, perinnönjakoja ja perunkirjoituksia koskevissa asioissa. Toimin myös käräjäoikeuden määräämänä pesänjakajana ja pesänselvittäjänä. Tämän lisäksi minulla on merkittävä asianajokokemus erilaisten riita-asioiden sovittelumenettelyistä.

Toimeksiannot esimerkiksi työoikeuden, sopimusoikeuden ja vahingonkorvausoikeuden alalta ovat niin ikään olleet asianajotyössäni keskeisessä osassa. Perintälakimiehenä toimiessani hoidin paljon maksukyvyttömyysmenettelyjä ja velkomusasioita ja olen myös toiminut käräjäoikeuden määräämänä selvittäjänä yksityishenkilöiden velkajärjestelyissä. Rikosasiat kuuluvat lähes jokaisen asianajanan toimenkuvaan, myös minun ja avustan sekä vastaajia että asianomistajia oikeudenkäynneissä.

Sovintoratkaisuun pyrin aina, jos se suinkin on mahdollista ja asiakkaani edun mukaista. 

Vahvuuteni on kattava ja monipuolinen kokemus erilaisista asianajotehtävistä. Pidän yhteistyötä alalla toimivien asianajajien kanssa tärkeänä. Ratkaisukeskeisyys ja halu auttaa tavallisia ihmisiä heidän oikeudellisissa ongelmissaan on minulle työssäni tärkeintä.

Luottamustoiminani hoidan Suomen Asianajajaliiton valtuuskunnan jäsenen tehtäviä sekä Turun Asianajajayhdistyksen hallituksen jäsenen tehtäviä. Lisäksi toimin Suomen Pesäpalloliiton kurinpitopäällikkönä.

Asianajotoimisto Vuorio & Co Oy
asianajaja, varatuomari
10/2016 –

Asianajotoimisto Pontus Lindberg & Co Oy
asianajaja, varatuomari
03/2016 – 09/2016

Varsinais-Suomen käräjäoikeus
käräjänotaari
11/2014 – 10/2015

Asianajotoimisto Salo & Kivikoski Oy
asianajaja
11/2011 – 10/2014

Asianajotoimisto Hilkka Huiskala Oy
lakimies
04/2010 – 03/2011

Resolvium Group Oy
perintälakimies
09/2008 – 03/2010

Lakitoimisto PPG Oy
perintälakimies
04/2008 – 03/2010

Koulutus ja osaaminen

Olen oikeustieteen maisteriksi valmistunut lakimies. Minulla on oikeudenkäyntiavustajan kelpoisuus eli hoidan asiakkaidemme asioita tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa. Olen innoissani päästessäni syventymään päämiestemme juridisiin haasteisiin. Oikeudellisen avun tarjoaminen elämän eri vaiheissa on mielestäni merkityksellistä ja tärkeää.

Erityisesti minua kiinnostavat perhe- ja jäämistöoikeudelliset asiat. Tavoitteeni on kuitenkin kehittyä laaja-alaisesti ja minulta löytyykin osaamista myös riita-asioihin sekä kauppa- ja kilpailuoikeudellisiin teemoihin.

Vapaa-aikani kulutan urheillen ja erityisesti viihdyn lenkkipoluilla avopuolisoni kanssa

CV

Asianajotoimisto Vuorio & Co Oy
asianajaja, varatuomari
10/2016 –

Asianajotoimisto Pontus Lindberg & Co Oy
asianajaja, varatuomari
03/2016 – 09/2016

Varsinais-Suomen käräjäoikeus
käräjänotaari
11/2014 – 10/2015

Asianajotoimisto Salo & Kivikoski Oy
asianajaja
11/2011 – 10/2014

Asianajotoimisto Hilkka Huiskala Oy
lakimies
04/2010 – 03/2011

Resolvium Group Oy
perintälakimies
09/2008 – 03/2010

Lakitoimisto PPG Oy
perintälakimies
04/2008 – 03/2010