Melko usein julkisuuteen nousevissa rikosasioissa päädytään sivuamaan rikoksesta syytetyn syyntakeisuutta. Esiin saatetaan nostaa se, että syytetty ei ole käsittänyt tekojensa todellista luonnetta ja vakavuutta. Valitettavan usein keskusteluun liittyy tapahtunut henkirikos. Syyntakeisuus tai sen puute eivät kuitenkaan ole sattumanvaraisia luonnehdintoja rikoksesta syytetyn kyvystä käsittää tekojensa seuraukset. Sen sijaan arvio perustuu aina tarkkaan ja ammattilaisten kontrolloimaan mielentilatutkimukseen, jonka tarkoituksena on selvittää syyntakeisuuden ohella rikoksesta syytetyn tarve saada psykologista hoitoa.
Suomessa mielentilatutkimukset etenevät johdonmukaisesti. Koko prosessi alkaa tuomioistuimen määräyksestä saattaa rikoksesta syytetty mielentilatutkimukseen. Määräyksen jälkeen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos osoittaa paikan, jossa mielentilatutkimus suoritetaan. Tutkimuksen suorittamiseen osallistuvat aina terveydenhuollon ammattilaiset, eikä mielentilatutkimuksen osalta luoteta vain yhden henkilön arvioon asiassa. Näin saavutetaan mahdollisimman kattava ja luotettava lausunto rikoksesta syytetyn psyykkisestä tilasta. Mielentilatutkimusten laajuutta kuvastaa hyvin se, että arvio perustuu sekä psykologisiin testeihin, fyysiseen arvioon, aivotutkimukseen että arvioon rikoksesta syytetyn toiminnasta ja taustoista kuitenkin siten, ettei yksilön oikeuksia perusteettomasti loukata.
Syy aikaa vievän ja kalliinkin prosessin taustalla on kuitenkin selvä. Suomessa oikeusturvan toteutuminen on laadukkaan oikeudenhoidon kulmakivi, josta ei voida joustaa. Asian merkitystä korostaa se, että mielentilatutkimuksesta puhuttaessa taustalla oleva rikosepäily on aina erittäin vakava, ja virheelliseen tuomioon päädyttäessä seuraukset yksilölle olisivat sen mukaiset. Suomessa oikeusjärjestelmä haluaa viimeiseen asti välttää tilanteen, jossa henkilön syyksi luetaan rikos josta hänen ei kuuluisi olla vastuussa. Mielentilatutkimukseen liittyen kyse on nimenomaan jo esiin nostetusta syyntakeisuuden arvioinnista. Mikäli henkilö ei kyennyt tekohetkellä ymmärtämään tekojensa luonnetta esimerkiksi sairauden vuoksi, tulee tämä seikka ottaa huomioon tuomioistuimen ratkaisukäytännössä. Muussa tapauksessa oikeusjärjestelmämme ei toimi oikeudenmukaisesti.
Mielentilatutkimus ja keskustelu syyntakeisuudesta herättää tyypillisesti voimakkaita tunteita. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei tarkoitus ole koskaan vähätellä itse tekojen vakavuutta. Sen sijaan tarkoitus on nimenomaisesti oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin varmistaminen.
Autamme mielellämme kaikissa rikosoikeudellisissa asioissa ja kehoitamme niiden suhteen olemaan rohkeasti yhteydessä toimistomme asiantuntijoihin.