Yle julkaisi hiljattain artikkelin koskien oikeudenkäyntien viivästymisen vuoksi maksettavista korvauksista Suomessa. Kotimaamme oikeudenkäyntien kohtuuton viivästyminen on todettu myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä. Artikkelin mukaan maksettavien korvausten määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Asiaa selittänee osaltaan tietoisuuden lisääntyminen, mutta on hyvä, että tietoa tuodaan edelleen julkisesti esille, sillä yleisesti tiedetään kyllä, että oikeudenkäynnit kestävät meillä pitkään. Silti monelle oikeus hyvitykseen saattaa olla täysin tuntematon asia.
Suomessa on vuoden 2010 alussa tullut voimaan laki oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä (362/2009). Lain mukaan asianosaisella on oikeus saada hyvitystä valtion varoista, mikäli oikeudenkäynti viivästyy viranomaisen vastuulla olevasta syystä yli kohtuullisen ajan. Kohtuullisella ajalla tarkoitetaan sitä, että lähtökohtaisesti prosessin yksittäinen vaihe ei saisi kestää yli vuotta. Esimerkiksi rikosasiassa prosessin vaiheita ovat esitutkinta, syyteharkinta ja asian käsittely käräjäoikeudessa.
Perustelut hyvitykselle juontavat juurensa Suomen perustuslaista sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksesta, joissa molemmissa jokaiselle taataan oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Käsittelyjen viivästymisen vuoksi on katsottu tarpeelliseksi säätää laki asianosaisille maksettavista hyvityksistä. Hyvityksen tarkoituksena on korvata oikeudenkäynnin viivästymisestä asianosaiselle aiheutunutta huolta, epävarmuutta ja muuta niihin rinnastettavaa haittaa.
Saadakseen hyvityksen asianosaisen on vaadittava hyvitystä oikeudenkäynnin kestäessä asiaa käsittelevältä yleiseltä tuomioistuimelta. Vaatimus on tehtävä siis ennen pääkäsittelyn päättymistä. Pääasiaa käsittelevä tuomioistuin ratkaisee hyvitysvaatimuksen pääasian yhteydessä. Hyvityksen määrä on 1.500 € vuodessa kultakin vuodelta, jona oikeudenkäynti on valtion vastuulla olevasta syystä viivästynyt. Tietyin edellytyksin hyvitystä voidaan korottaa ja erityisestä syystä se voidaan määrätä jopa korkeammaksi, kuin laissa säädetty enimmäismäärä, joka on 10.000 €.
Useimmiten asianosaisilla on prosessissa lainoppinut avustaja, mikä edesauttaa huomattavasti asian käsittelyä, ja tämän saman avustajan tehtävänä on esittää mahdollinen hyvitysvaatimus. Mikäli tarvitset asianajajan apua missä tahansa prosessin vaiheessa tai vaikkapa vain hyvitysvaatimuksen esittämisessä, otathan rohkeasti yhteyttä!
Kotisivuillemme pääset osoitteesta https://vuorioco.fi/.