Vainoaminen ja lähestymiskiellon määräämisen edellytykset

Tyypillisesti vainoaminen kuvitellaan fyysisenä uhrin läheisyyteen hakeutumisena, tarkkailuna tai seuraamisena. Todellisuudessa toimintaa tarkastellaan kuitenkin tapauskohtaisesti ja myös tyypillisestä poikkeava toiminta voi johtaa vainoamisrikoksen tunnusmerkistön täyttävään tekoon. Rikos määritellään tunnusmerkistön kautta. Vainoamisen suhteen tunnusmerkistö täyttyy, kun teko aiheuttaa tai on omiaan aiheuttamaan henkilössä pelkoa tai ahdistusta. Tällaista toimintaa voi olla jo mainittu fyysisesti tapahtuva lähestyminen, mutta se ei ole edellytys tunnusmerkistön täyttymiselle. Myös viestintäpalveluiden kautta tapahtuva toistuva lähestyminen voi olla vainoamista. Oleellista onkin ymmärtää asian tarkastelu uhrille aiheutuvan kokemuksen kautta. Tässä välittömän fyysisen uhan aiheuttaminen ei ole ehdoton edellytys rikoksen tunnusmerkistön täyttymiselle. Toiminnan tulee kuitenkin olla toistuvaa.

Seuraamuksena vainoamisesta voi olla sakkorangaistus tai vankeutta enintään kaksi vuotta. On kuitenkin huomattava, että vainoamiseen saattaa liittyä myös muuta rikollista toimintaa, joka voi vaikuttaa rangaistuksen määräytymiseen. Rikosoikeudellisen vastuun toteutuminen ei kuitenkaan ole ainoa keino puuttua vainoamiseen. Kyseeseen voi tulla myös lähestymiskielto, jolla pyritään estämään uhkaava tai vakavasti häiritsevä toiminta uhria tai tämän läheisiä kohtaan.

Lähestymiskieltoa voidaan hakea poliisilta tai käräjäoikeudelta. Hakemukseen on liitettävä selvitys tapahtuneesta toiminnasta sekä hakijan käsitys uhkaavan toiminnan jatkumisesta. Niin ikään on yksilöitävä uhan aiheuttaja ja mahdolliset todisteet asiassa. Itse hakuprosessi voidaan toteuttaa kirjallisesti tai suullisesti. Lähestymiskielto voidaan myöntää määräajaksi korkeintaan vuodeksi kerrallaan. Tilannekohtaisesti väliaikainen lähestymiskielto voidaan määrätä tulemaan voimaan välittömästi. Tällä suojataan uhria ennen varsinaista lähestymiskieltohakemuksen käsittelyä.

Lähestymiskielto vaikuttaa siten, että uhan aiheuttajan yhteydenpito tai oleskelu uhrin lähettyvillä kielletään. Kieltoa rikkoessaan uhan aiheuttaja syyllistyy syytteen alaiseen rikokseen, josta seuraamuksena voi olla sakkoa tai korkeintaan vuosi vankeutta. Niin ikään lähestymiskiellon rikkominen johtaa poliisin puuttumiseen tilanteeseen ja merkintään  erityisessä henkilörekisterissä. Näin ollen lähestymiskiellolla voidaan turvata uhrin asemaa jo esimerkiksi rikosprosessin aikana.

Rikosoikeudellisissa asioissa kannattaa aina kääntyä asiantuntijan puoleen. Toimistomme asiantuntijat auttavat ja ohjaavat myös lähestymiskiellon hakemiseen liittyvissä asioissa.