Asiantuntija-avusteinen sovittelumenettely (ns. Follo-sovittelu) tuli Suomeen vuonna 2011. Tästä lukien se on vakiinnuttanut paikkansa vaihtoehtoisena riidanratkaisumenettelynä käräjäoikeudessa lasten huoltoa, tapaamisoikeutta, asumista ja elatusta koskevissa riita-asioissa.
Sovittelijana oikeudessa toimii aina sovittelukoulutuksen saanut tuomari. Häntä avustaa asiantuntija, jolla on psykologin tai sosiaalityöntekijän koulutus, kokemus ja ammattitaito. Asiantuntijan tehtävä on tuoda esille lapsen edun kannalta keskeisiä näkökulmia - asioita, joita riitelevät vanhemmat eivät välttämättä ole tulleet ajatelleeksi. Sovitteluun osallistuvat aina vanhemmat henkilökohtaisesti. Sovittelussa on suositeltavaa käyttää lakimiestä avustajana ja tukena, varsinkin jos toisellakin osapuolella sellainen on.
Sovittelu on vapaaehtoista. Jos sovitteluun ei suostu, syytä ei tarvitse ilmoittaa eikä sitä, ettei ole suostunut sovitteluun, lueta asianosaisen vahingoksi. Käräjäoikeudessa kyllä ymmärretään, että ihmisten tilanteet ovat erilaisia: sille yleensä on joku syy, miksi sovittelua ei katsota tarkoituksenmukaiseksi. Emme ole vielä tavanneet yhtäkään vanhempaa, joka nauttisi riitelystä entisen puolison kanssa.
Monesti kuulee sanottavan, ettei sovitteluun ole mitään järkeä mennä ”kun ei se kuitenkaan mihinkään suostu”. Yhtä monesti olemme olleet sovittelussa todistamassa todellista ihmettä. Vanhemmilla voi olla täysin erilaiset näkökulmat sovitteluun mentäessä, ja silti asia voidaan saada sovituksi. Monesti sovittelupäivän aikana ilmenee, etteivät vanhemmat ole pystyneet keskenään käsittelemään vaikeita tunteita herättänyttä eroa tai lasten asioita välttämättä ollenkaan. Ero on voinut olla traumaattinen kokemus ja huoli lapsista todellinen. Sovittelupäivä voi olla ensimmäinen kerta, kun asioista oikeasti pääsee ajan kanssa keskustelemaan turvallisessa ja puolueettomassa ympäristössä.
Sovittelun ehdottomia etuja on se, että sovittelussa joku vanhempien välinen konflikti voi oikeasti tulla ratkaistuksi. Tätä ei tapahdu silloin, kun lasten asioista joudutaan ottamaan tuomio. Silloin hyvin tavallista on, että omista vaatimuksista pidetään härkäpäisesti kiinni ja siinä samalla lytätään toisen kyky olla asiallinen vanhempi kaikin mahdollisin tavoin, kun kerran riitelemään on lähdetty. Vaikutukset voivat näkyä koko lasten lapsuuden ajan. Selvää on, ettei tämä ole kenenkään etu. Varsinkaan kun huoltoriidan lopputulos saattaa yllättää. Tämäkin on nähty monta kertaa.
Kaiken yllä todetun lisäksi sovittelu on paljon nopeampaa ja halvempaa kuin täysimittaisen oikeudenkäynnin läpivieminen. Jos sovittelu ei onnistu, ainoa miinuspuoli on rahanmeno. Ottaen huomioon paljonko ajanhukkaa, tuhatlappusten menettämistä ja mielipahaa riitely omista lapsista oikeudessa tarkoittaa, riski kannattaa lähtökohtaisesti ottaa.
Mikäli sovittelua koskevat asiat herättävät kysymyksiä, vastaamme mielellämme puhelimitse tai sähköpostitse. Voit myös varata maksuttoman 30 minuutin konsultaatioajan toimistollemme sähköisestä ajanvarauskalenteristamme. Tervetuloa!